Suomen lentopallomaajoukkue eteni kuin etenikin EM-kisojen neljännesfinaaleihin, kun Kreikka kaatui pudotuspeliavauksessa 3–2. Koko EM-kisojen toinen viikko on kuitenkin ollut Suomelta hämmentävää tervanjuontia hurmoksellisen avausviikon jälkeen.
Purkaamo
Purkaamo analysoi, mitä maailman urheiluareenoilla tapahtui ja miksi.
Ensiksikin hatunnosto Suomen lentopallomaajoukkueelle. Kreikka kaatui yli kahden ja puolen tunnin väännön jälkeen 3–2, vaikka Suomi oli tappiolla 0–1 ja 1–2. Pelillisesti ottelu oli samaa tervanjuontia kuin alkusarjan päättäneet ottelut Hollantia ja Viroakin vastaan.
Voi jopa sanoa, että Suomi voitti ottelun väkisin. Kun Suomen ykköspelaaja Luka Marttila ei ollut millään päästä vauhtiin, passari Fedor Ivanov suorastaan pakkosyötti palloa yleispelaajalle. Lopussa kiitos seisoi, kun Marttila ratkaisi kahdella perättäisellä onnistumisella trillerimäisen viidennen erän.
Voiton myötä Suomen minimitavoite turnauksessa täyttyi, kun matka jatkuu kahdeksan parhaan joukkoon. Neljännesfinaalissa vastaan tulee hallitseva maailmanmestari ja pudotuspelien isäntämaa Italia, ellei Tanska järjestä sunnuntai-iltana kaikkien aikojen yllätystä Italiaa vastaan.
Voitto on EM-kisojen pudotuspeleissä tärkeintä, mutta koko Suomen toista EM-viikkoa on leimannut hämmentävän heikko peli. Hollantia, Viroa ja Kreikkaa vastaan on jouduttu hermopalloille, vaikka tämän tason maat on viimeiset kaksi vuotta suorastaan murskattu.
Suomi ansaitsi kesällä 2026 nousun "lentopallon NHL:ään".
Suomi ansaitsi kesällä 2026 nousun "lentopallon NHL:ään", Volleyball Nations Leagueen. Tässä vertauksessa "lentopallon SM-liigan" roolia edustaa Euroopan liiga, jonka Suomi voitti sekä vuonna 2025 että 2026.
Suomi pelasi Euroopan liigan vastustamattomasti läpi. Kesällä 2025 tuli vielä alkulohkossa yksi tappio (sattumoisin juuri Kreikalle), mutta menneenä kesänä Suomi voitti kaikki kymmenen otteluaan.
Kun EM-turnauksen alussa tuli vielä perättäiset voitot VNL-joukkueista Belgiasta ja Serbiasta, Suomi oli epäilemättä "NHL-tason" joukkue. Vieläpä hyvä sellainen. Kun kyseessä on nuori ja koko ajan kehittyvä joukkue, "SM-liigataso" piti olla jo pysyvästi peräpeilissä. Horisontissa näkyi jo realistista olympiaunelmaa.
Sen jälkeen tapahtui jotain selittämätöntä. Alkulohkon kaksi viimeistä vastustajaa – Hollanti ja Viro – sekä pudotuspeliavauksessa vastaan tullut Kreikka ovat kaikki Euroopan liigassa pelaavia maita. Juuri niitä samoja maita, joita Suomi on kaatanut mennen tullen nyt kaksi kesää. Vaan ei kaatanut enää.
Hollanti kaatui vielä tuskaisen esityksen jälkeen 3–2, mutta Viroa vastaan tuli tappio viidessä erässä. Näiden tulosten myötä Suomi luiskahti alkulohkonsa kakkoseksi, mutta vielä ensimmäisen pudotuspelikierroksen ei olisi pitänyt olla Suomelle kohtalonpaikka. Vaarallisen lähellä käytiin.
Hollanti ylsi kesällä sentään Euroopan liigan finaaliin. Kreikka ja Viro eivät selviytyneet edes neljän parhaan pudotuspeleihin. Kreikan Suomi voitti pudotuspeleissä kesällä 2025 (3–0) ja Hollannin kesällä 2026 (kahdesti 3–1).
On mahdotonta löytää selitystä, miksi Suomi taantui hurjassa nousukiidossa olleesta VNL-maasta keskinkertaiseksi Euroopan liiga -tason maaksi viikossa. Näin siinä kuitenkin kävi.
On mahdotonta löytää selitystä, miksi Suomi taantui hurjassa nousukiidossa olleesta VNL-maasta keskinkertaiseksi Euroopan liiga -tason maaksi viikossa. Näin siinä kuitenkin kävi.
Loogisin selitys olisi Tampereella viime viikonloppuna koettu hurmos ja sen käsittely. Suomen nuori joukkue oli hetkellisesti kansakunnan kaapin päällä viikonloppuna, eikä yksikään Suomen pelaajista ole kokenut vastaavaa hurmosta aiemmin urallaan – ainakaan maajoukkuepaidassa. Korkealta voi tulla näköjään vauhdilla alas.
Vähän jotain vastaavaa koettiin koripallon EM-kisoissa syksyllä 2017. Suomi pelasi silloin hurmiossa kotilohkossaan Helsingissä ja ylsi alkulohkonsa toiseksi. Väliin mahtui yksi tappio Sloveniaa vastaan, mutta Ranskan, Puolan, Kreikan ja Islannin Suomi voitti kotiyleisönsä edessä.
Kun siirryttiin Helsingistä Turkin Istanbuliin pelaamaan pudotuspelejä, Suomi kutistui matkalla kollektiivisesti muutaman senttimetrin. Kokenut Italia ei ollut vakuuttanut alkulohkossa, mutta tosipaikassa Italia kaatoi Suomen 70–57.
Kaikilta osin vertailu ei päde. Koripallon EM-kisoissa 2017 esiintyi jo jokseenkin kokenut Susijengi, kun taas Veljekset EM-kisoissa 2026 on oikeasti melko kokematon joukkue. Veljesten käyrä kääntyi laskuun jo kotimaan kamaralla, toisin kuin Susijengillä.
Eikä sekään todennäköisesti riitä, kun vastassa on Italia, jota Suomi ei ole voittanut maaottelussa 48 vuoteen.
Kummassakin turnauksessa oli kuitenkin sama tunnelma: oltiin jonkin uuden ja jännittävän äärellä. Suomi oli lyömässä läpi sellaiselle tasolle, jossa ei ollut aiemmin käyty – sekä pelillisesti että tuloksellisesti.
Susijengi esiintyi EM-kisojen kotilohkossaan 2017 tavalla, joka ensimmäistä kertaa enteili jotain suurempaa kuin yhden pudotuspeliottelun pelaamista. Veljesten EM-taipaleen alkupuolella EM-mitalipelit näyttivät mahdollisilta – ja jopa olympiatie Los Angelesiin 2028 näytti avautuvan realistiseksi.
Kaikki on toki edelleen Veljeksille mahdollista, kun Kreikka kaatui. Juuri tällä hetkellä on kuitenkin erityisen vaikea povata Italiaa vastaan edes tiukkaa ottelua.
Nyt tarvittaisiin samanlainen muutos kuin viikko sitten. Tällä kertaa kuitenkin aivan täsmälleen päinvastaiseen suuntaan. Eikä sekään todennäköisesti riitä, kun vastassa on Italia, jota Suomi ei ole voittanut maaottelussa 48 vuoteen.
