Kun Suomi kaatoi Serbian lentopallon EM-kisoissa sunnuntai-iltana, Meksin Ilkka Palomäki näki sen symbolisena kruunajaistilaisuutena. Suomi on miesten maajoukkuetasolla sisäpalloilun suurvalta.
Nyt se hetki on koittanut. Aihetodisteita on kertynyt jo parinkymmenen vuoden ajan, ja nyt sen voi julistaa: Suomi on globaalien sisäpalloilulajien suurvalta. Toistaiseksi vasta miehissä, mutta etenkin koripallossa naiset tulevat kovaa vauhtia perässä.
Kori- ja lentopallo ovat maailman kaksi kilpailluinta sisäpalloilulajia. Käsipallossa Suomi on yhä pieni tekijä, mutta se laji on vielä selkeästi Eurooppa-painotteisempi kuin kori- ja lentopallo. Kaksi jälkimmäistä ovat aidosti globaalia huippu-urheilua, jossa huippujoukkueita on useammassa kuin kahdessa maanosassa.
Lentopallossa voi puhua jo toisesta huippupelaajien sukupolvesta. Edellinen sukupolvi nosti Suomen EM-kisojen vakiokävijäksi ja myös ajoittaiseksi menestyjäksi (parhaana saavutuksena neljäs sija 2007). Myös MM-tasolla Suomi esiintyi kahdesti, ja vuoden 2014 MM-kisojen yhdeksäs sija haastaa EM-nelostilan saavutuksena.
Koripallossakin on jo toinen menestyvä sukupolvi, mutta siellä sukupolvien saavutukset ovat menneet toisin päin. 1980-luvulla syntyneet nostivat Susijengin EM-kisojen vakiokävijäksi, mutta menestys EM-tasolla (seitsemäs 2022 ja neljäs 2025) ja pelaamalla saavutettu MM-paikka ovat tulleet nykyisen sukupolven vahtivuorolla. Toinen perättäinen MM-paikka on vahvasti jo hyppysissä.
Jos jokin Euroopan maa on sisäpalloilun suurvalta, se on Serbia. Suomi on voittanut nyt Serbian koripallon EM-kisoissa 2025 ja lentopallon EM-kisoissa 2026.
Symboliset kruunajaiset on nähty syksyinä 2025 ja 2026. Jos jokin Euroopan maa on sisäpalloilun suurvalta, se on Serbia. Suomi on voittanut nyt Serbian koripallon EM-kisoissa 2025 ja lentopallon EM-kisoissa 2026. Vahvempaa symbolista viestiä on enää vaikea lähettää.
Kun Susijengi voitti Serbian vuosi sitten, voitto vei sen EM-kisoissa kahdeksan parhaan joukkoon (ja sitä seurannut Georgia-voitto mitalipeleihin). Kun Veljekset voitti EM-kisojen alkulohkossa Tampereella Serbian hurmoksellisesti 3–0, se takasi todennäköisen reitin kahdeksan parhaan joukkoon ja realistisen mahdollisuuden mitalipeleihin.
Jos kaikki kolme otteluaan voittanut Suomi ei kompastele alkuviikolla lohkon jumboja Hollantia tai Viroa vastaan, Suomi voittaa EM-kisojen C-alkulohkon. Lohkovoitto takaa, että kisojen suosikkeja Italiaa ja Sloveniaa vastaan ei tarvitse pelata ennen neljännesfinaaleja – ja ennen kaikkea sen, että A-lohkon voittajaa ei tarvitse kohdata ennen semifinaalia.
Vaikka puhutaan globaaleista lajeista, Eurooppa on sekä kori- että lentopallossa valtamanner. EM-kisojen TOP4-sijoitus on vähintään globaalin TOP8-tason suoritus. TOP8-sijoitus EM-kisoissa vastaa puolestaan vähintään TOP16-tasoa – ehkä jopa TOP12-tasoa – MM-tasolla.
Suomella ei pitäisi olla mitään asiaa näihin bileisiin – niin erilaisesta infrastruktuurista puhutaan muiden suurvaltojen kohdalla.
Toistaiseksi Suomi on suurvalta vasta lopputuotteen, maajoukkuemenestyksen näkökulmasta. Itse asiassa Suomella ei pitäisi olla mitään asiaa näihin bileisiin – niin erilaisesta infrastruktuurista puhutaan muiden suurvaltojen kohdalla.
Serbian kaltaiset jätit takovat jatkuvaa menestystä juniorien EM-kisoissa. Suomi ei etenkään koripallossa pelaa läheskään aina edes juniorien EM-kisojen A-tasolla.
Jos juniorimenestystä tulee, ne ovat yksittäisten ikäluokkien yksittäisiä menestyspiikkejä. Koripallossa Suomi oli alle 16-vuotiaissa EM-kisojen kuudes 2015 ja alle 18-vuotiaissa kahdeksas 2016. Lentopallossa Suomi oli alle 19-vuotiaiden MM-seiska viime vuonna.
Tuollaiset saavutukset pitäisi olla lähes vuosittaisia, jotta Susijengin ja Veljesten esittämä maajoukkuemenestys olisi realistista. Siellä nämä maajoukkueet kuitenkin keikkuvat.
Sekä kori- että lentopallossa Suomen pääsarja on hyvin, hyvin kaukana muista suurmaista.
Toinen asia on seurajoukkueinfrastruktuuri maassa. Sekä kori- että lentopallossa Suomen pääsarja on hyvin, hyvin kaukana muista suurmaista. Puhutaan puoliammattilaissarjoista, joiden kautta menestys eurosarjoissa on täysin epärealistista. Hyvin harva edes tosissaan yrittää sitä.
Serbian kaltaisissa maissa on Belgradin Punaisen tähden ja Partizanin kaltaisia jättiläisiä, jotka tavoittelevat vuodesta toiseen menestystä paitsi kotimaansa sarjassa myös koko Euroopan kerman yhteen kokoavissa kilpailuissa. Ei puhuta edes samasta universumista Suomen arkitoiminnan kanssa.
Se heijastuu myös lajeja seuraavaan yleisöön. Maajoukkuemenestykselläkin on tietysti merkitystä, mutta se on ikään kuin bonus. Arjen merkityksellisyys syntyy seurajoukkueiden seuraamisesta ja kannattamisesta.
Suomessa kannattamis- tai edes seuraamiskulttuuri on seurajoukkueissa erittäin ohutta. Isossa kuvassa on olemassa vain maajoukkue.
Ehkä se juuri selittää ilmiön. Ehkä juuri siinä piilee selitys, miksi Suomesta on tullut miesten maajoukkuetasolla suurmaa. Daavid Goljatien joukossa.
